Lukijaiseni,
kuinka hiekkakiteet ovatkaan taas vilistäneet tiimalasissa sitten viimeisimmän tekstin. Jotenkin kaiken muun kiireen, hektisyyden ja elämäin melskeiden ohessa ajalla on taipumus kulua niin nopeasti, että jo kohta huomaa olevansa vanha, väsynytkin.
Kuitenkin nyt viimein olen päässyt tähän kirjoittamisvaiheeseen, ja lisään tänne iloksenne tahi mielipahaksenne(kukin reagoikoon tyylillään) ensimmäistä kertaa käännösrunoutta. Kyseessä on roomalaisen epigrammirunoilija Martialiksen runo 1,73(1. kirja, runo 73). Lukekaatten innolla, autuushurmauksella:
Ei koko kaupungissa ole ketään,
joka vaimoosi, Maecilianus, edes kopeekoitta koskisi,
vaikka se olisi sallittua: mutta nyt vartion määrättyäsi
on hänellä rynkytteleväisten rysä: olet viisas mies.
Nullus in urbe fuit tota qui tangere vellet
uxorem gratis, Maeciliane, tuam,
dum licuit: sed nunc positis custodibus ingens
turba fututorum est: ingeniosus homo es.
sunnuntai 9. joulukuuta 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti